Kolmivelhoturnajaiset – pienen piirin hengenvaarallista leikkiä

Liekehtivässä pikarissa Tylypahkassa järjestetään kolmen suurimman taikakoulun väliset kilpailut, kolmivelhoturnajaiset. Turnajaisissa on paljon epäkohtia ja suurin näistä on varmaankin itse koetukset. Koetuksia on kolme, ja ne kaikki ovat vaarallisia. Aiemmin turnajaiset onkin lopetettu juuri siksi, että kilpailijoita on kuollut runsaasti. Tämä herättää kysymyksen: Miksi koululaisille täytyy järjestää niin vaaralliset kilpailut, että joku nuori voi kuolla?

Koetukset voisivat olla vähemmän vaarallisia niin, että ikärajaa turnajaisille ei tarvitsisi asettaa. Näin kisoista saataisiin ensinnäkin turvallisemmat ja myös muillakin kuin täysi-ikäisillä oppilailla olisi mahdollisuus osallistua. Tästä päästäänkin seuraavaan epäkohtaan – mahdollisuus osallistua on vain kourallisella oppilaita ja koko koulusta pääsee sääntöjen mukaan ainoastaan yksi oppilas kilpailemaan. Turnajaiset voitaisiin uudistaa kokonaan niin, että kilpailtaisiin eri luokka-asteiden sarjoissa (esimerkiksi 1-2, 3-5, 6-7) ja otettaisiin jokaiseen sarjaan halukkaita oppilaita vaikka sitten Liekehtivän pikarin avulla. Olennaista on, että kaikilla koulun oppilailla olisi mahdollisuus osallistua. Tällöin koetuksen tehtäisiin ikätasolle sopivaksi, eikä mikään laji olisi niin vaarallinen, että joku oppilas saattaisi kuolla. Eri sarjojen lisäksi voitaisiin pelata myös eri koulujen välinen huispausturnaus, sillä huispaus on velhomaailmassa lajina hieman samassa asemassa kuin jalkapallo jästeillä. Jos haluttaisiin selvittää koko turnajaisten voittajakoulu, voitaisiin vertailla eri sarjojen ja huispauksen voittajia ja katsoa, minkä koulun edustajat ovat pärjänneet parhaiten.

Liekehitvän pikarin turnajaisten säännöissä sanotaan, että alaikäinen ei voi osallistua ja kun pikari on sylkäissyt oppilaan nimen, on tämän kilpailtava. Harryn tapauksessa säännöt ovat ristiriitaisia, Harry ei saisi alaikäisyytensä vuoksi osallistua, mutta koska pikari antaa hänen nimensä, on pojan pakko ryhtyä kisaan häntä vanhempia ja taitavampia oppilaita vastaan hengenvaarallisiin koetuksiin. Miksi Harryn annetaan kilpailla? Koska säännöt ovat jo valmiiksi ristiriidassa keskenään ja itseasiassa alaikäisyyssännöstä poiketaan, eikö oltaisi voitu päättää että Harryn ei tarvitse osallistua. Perusteena oltaisiin voitu pitää alaikäisyyttä ja sitä, että Harry on neljäs ottelija, vaikka ottelijoita sääntöjen mukaan on vain kolme. Kukaan ei edes kysynyt Harryn mielipidettä, vaan asia päätettiin hänen puolestaan.

Lopuksi vielä pieni huomio turnajaisten järjettömyydestä: ottelijat vapautetaan vuoden loppukokeista. Eikö tämä siis tarkoita sitä, että seitsemännen vuoden oppilaan ei tarvitse tehdä S.U.P.E.R -kokeita? Kokeiden tulo vaikuttaa kuitenkin nuoren tulevaisuuteen, joten on epäloogista jos kokeiden poisjättämiseen kannustetaan.

– Laura –

Hukkaanheitetyn tulevaisuuden vaara

Kuten aiemmin totesimme, velhot antavat alaikäisille paljon vastuuta koulun ulkopuolella taikomattomuudessa, eikä ministeriö rikkomuksia tarkkaillessan edes kykene havaitsemaan taikojaa vaan pelkästään sen, että jästiympäristössä taiottiin.

Salaisuuksien kammiossa Dobbyn tullessa Likusteritielle ja taikoessa leijatusloitsun, ministeriö havaitsee taian, luulee Harryn taikoneen ja lähettää tälle virallisen varoituksen kirjeitse. Kukaan ei ole kiinnostunut ensin selvittämään, mitä todellisuudessa on tapahtunut, vaan heti oletetaan, että taikoja on Harry - ainut velho kyseisellä seudulla. Todennäköisyyksien puolesta taikoja olisikin Harry, koska muita taikojia ei lähellä asu. Ministeriön velvollisuutena olisi kuitenkin selvittää asioiden todellinen laita, koska he eivät ilmiselvästi pysty tarkasti havaitsemaan, kuka taikoi. Nykyisellään nuori voi menettää tulevaisuutensa velhomaailman täysivaltaisena jäsenenä vain siksi, että jokin yllättävä taho taikoo alaikäisen läheisyydessä jästiympäristössä, eikä ministeriö selvitä asiaa. Toki alaikäisten taikuruudesta pidetään kurinpidollisia kuulusteluja, kuten Feeniksin killassa opitaan, mutta taikasauva saatetaan tuhota enempiä kyselemättä ainakin sen perusteella, miten ministeriö yrittää toimia Harryn karkoitettua ankeuttajat Surreyssa. Tällöin Dumbledore toki puuttuu asiaan ja estää sauvan tuhoamisen ja koulusta erottamisen.

Ainakin Harryn tapauksessa tuntuu lisäksi olevan subjektiivista, milloin varoituksen saa ja mitä siitä seuraa. Azkabanin vangissa Harrysta ollaan huolissaan, koska Sirius on karannut Azkabanista, joten Harryn Likusteritiellä tapahtunut taikominen ohitetaan täysin. Kaksi vuotta myöhemmin Harry levittelee ministeriölle epämieluista tarinaa Lordi Voldemortin paluusta, joten Harrya kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Kurinpidollisessa kuulustelussa Harryn ei anneta kunnolla puolustaa itseään ja kertoa omaa tarinaansa, todistajan kertomusta ja koko juttua epäillään valheeksi. Lisäksi Harrya yritetään syyttää vanhoista rikkeistä: Dobbyn leijuntaloitsusta ja Marge-tädin täyteen puhaltamisesta, vaikka kyseisessä kuulustelussa pitäisi virallisesti käsitellä vain ankeuttajien karkoittamista. Kuulustelu olisi voinutkin olla oikeudenmukainen, mikäli se olisi suoritettu perinteisellä tavalla taikalainvartijaosaston päällikön johdolla. Harryn tapauksessa kuitenkin itse taikaministeri Toffee tulee kuulustelemaan ja kutsuu koolle koko velhojen neuvoston niin, että tapahtuma alkaa muistuttaa enemmänkin oikeudenkäyntiä. Toffee tuntuu päättäneen, että haluaa tuomita Harryn jostakin, joten lähtökohdat kuulusteluun eivät ole reilut. 

Lopuksi haluan nostaa vielä esille sen, että Arthur Weasley taikoo Likusteritiellä runsaasti Liekehtivässä pikarissa hakiessaan Harrya Kotikoloon, eikä ministeriö huomioi näitä taikoja ollenkaan. Arthur on toki ministeriön työntekijänä voinut ilmoittaa menevänsä kyseisenä iltana Likusteritielle ja näin poistaa ministeriön huomion asiasta. Vuotta myöhemmin iso joukko Feeniksin killan jäseniä ilmaantuu Likusteritielle hakemaan Harrya ja taikoo siellä. He eivät salaseurana takuulla ole ilmoittaneet aikeistaan ministeriöön, joten ministeriön systeemi alaikäsiten taikomisen seurantaan on valikoiva, epätarkka ja epäluotettava. Kokonaisuudessaan systeemi on läpinäkymätön, ja koska ministeriö ei tunnu tarvitsevan paljoakaan todisteita syylliseksti toteamiseen, monen nuoren tulevaisuus voi olla vaarassa.

– Laura –