Tuliviskiä Tylypahkassa?

Tervepä hei. Yleensä emme ole kirjoittaneet blogiin juuri mitään henkilökohtaista tai ns. oikeaan elämään liittyvää, vaan pysyneet tiukasti asiassa. Koska edellisestä tekstistäni on kuitenkin päässyt vierähtämään useampi kuukausi, ajattelin, että anteeksipyyntö olisi paikallaan. Emme ole kesäloman aikana olleet Lauran kanssa samassa kaupungissa juuri lainkaan, joten Pottereista keskustelu ja niistä keskusteluista kumpuava kirjoitusinspiraatio ovat jääneet vähäisiksi. Laura sai kesän aikana pari tekstiä tehtyä, mutta itse olen ollut varsinainen superlusmu. Kiitän kuitenkin kärsivällisyydestänne ja uskallan alustavasti luvata, että tekstejä on luvassa taas vähän useammin lähiaikoina. Ja sitten itse asiaan!

Toivon ainakin, että on täysin itsestään selvää, että alkoholijuomat tai muut päihteet eivät missään nimessä kuulu kouluun meidän maailmassamme. Ainoana poikkeuksena tähän lienee erinäiset abivuoteen liittyvät perinteet kuten penkkarit ja abiristeilyt lukiossa, joissa koulun toiminnan ja vapaa-ajan välinen raja on häilyvä ja osallistuvat opiskelijat jo täysi-ikäisiä. Joka tapauksessa voimme oletettavasti todeta, että ainakaan opettajien ei ole sopivaa eikä turvallista nauttia alkoholia työajalla. Olipa kyse arvomaailman erilaisuudesta tai jostakin muusta, nämä päihteettömyyden periaatteet eivät kuintenkaan lainkaan toteudu Tylypahkassa. 

Tylypahka on alkoholinkäyttöön liittyen varsin monimutkainen paikka useammassakin mielessä. Ensinnäkin, oppilaiden ikähaarukka on laaja: nuorimmat oppilaat ovat meidän mittapuullamme alakouluikäisiä ja vanhimmat velhomaailman silmissä jo täysi-ikäisiä. Emme tunne velhojen alkoholilainsäädäntöä, jos sellaista on, mutta joka tapauksessa ei voida olettaa, että 11-vuotiaille ja täysi-ikäisille 17-vuotiaille olisi samat säännöt alkoholinkäytön suhteen. Lisäksi Tylypahka on sisäoppilaitos, jossa myös opettajat asuvat, eli sekä oppilaiden että henkilökunnan vapaa-aika tapahtuu enimmäkseen koulun alueella. 

Opettajien alkoholinkäyttöä Tylypahkassa monimutkaistaa entisestään se, että läpi Harry Potter -sarjan jää täysin epäselväksi, milloin opettajat ovat virka-ajalla ja milloin eivät. Ovatko esimerkiksi ateriat opettajien virka-aikaa vai ei, ja jos ei, kuka on silloin vastuussa oppilaista? Kirjasarjan tapahtumista voisi päätellä, että periaatteessa opettajat ovat aina työajalla ollessaan Tylypahkassa – asetelma, jonka eettisyys on kokonaan toisen blogitekstin asia – eli näin ollen heidän ei olisi missään vaiheessa hyväksyttävää olla alkoholin vaikutuksen alaisena koulun alueella. Todellisuus Tylypahkassa on kuitenkin varsin erilainen.

Ensimmäiset maininnat opettajien alkoholinkäytöstä koulussa löytyvät jo Viisasten kivestä. Ainakin jouluaterialla on tarjolla alkoholipitoista juotavaa ja illan mittaan useampi opettaja kuvataan enemmän tai vähemmän hiprakassa. Sitä meille ei kerrota, onko alkoholijuomia tarjolla myös läsnäoleville oppilaille, mutta myöhemmissä kirjoissa muuttuu yhä selvemmäksi, että ainakin opettajat nauttivat niitä melko säännöllisesti aterioiden yhteydessä. Fredin ja Georgen kerrotaan varastaneen useampaan otteeseen tuliviskiä Tylypahkan keittiöstä – sitä tuskin siellä olisi, ellei sitä käytettäisi. 

Ottaen huomioon kaiken muun oppilaiden turvallisuuden laiminlyönnin, jota Tylypahkassa tapahtuu, ei ehkä vaikuta kovinkaan vakavalta ongelmalta, jos opettajat nauttivat silloin tällöin viiniä aterioilla. Valitettavasti Tylypahkan henkilökunnan alkoholikäyttö ei kuitenkaan aina pysy kohtuuden rajoissa. Viisasten kivestä lähtien on selvää, että ensin riistanvartija ja sittemmin opettaja Hagrid on enemmän tai vähemmän alkoholisoitunut. Vastoinkäymisten kohdatessa, esimerkiksi Azkabanin vangissa, kun Hiinokan henki on uhattuna, Harry ja kumppanit löytävät toistuvasti Hagridin mökistään erittäin perinpohjaisesti humalassa. Hagridin juopottelu vaarantaa myös Tylypahkan turvallisuuden, sillä humalassa hän kertoo kenelle tahansa mitä tahansa – esimerkiksi Viisasten kivessä vieraalle miehelle pubissa, että Pörrö vartioi viisasten kiveä. 

Toinen Tylypahkan opettaja, jolle alkoholikäyttö on selvästi ongelma, on Professori Punurmio. Sen jälkeen, kun Feeniksin killassa Pimento ryhtyy kritisoimaan hänen opetustaan ja lopulta erottaa hänet, Purnurmio ilmeisestikin ratkeaa ryyppäämään. Vaikka hän saa työpaikkansa takaisin, oppituntien jakaminen kentauri Firenzen kanssa loukkaa häntä niin syvästi, että hänen alkoholinkäyttönsä vain pahenee. Puoliverisessä prinssissä Harry törmää useamman kerran Punurmioon, joka käyttäytyy tavallistakin holtittomammin, löyhkää sherryltä ja ilmeisesti piilottaa tyhjiä pulloja tarvehuoneeseen. Itse en ainakaan rehtorina voisi perustella sen paremmin Hagridin kuin Punurmionkaan pitämistä opetustehtävissä, elleivät he saisi juomistaan kuriin – mutta tiedämmekin, että Dumbledoren syillä heidän palkkaamiseensa oli hyvin vähän tekemistä kummankaan opetustaitojen kanssa. 

Tilanne on aivan yhtä sekava oppilaidenkin kohdalla, mitä alkoholinkäyttöön tulee. Kuten aiemmin mainitsin, emme tunne velhomaailman alkoholilainsäädäntöä emmekä siksi tiedä, olisiko alaikäisten oppilaiden lain mukaan luvallista juoda alkoholia. Voimme kuitenkin päätellä kirjoista, että siihen ei ainakaan kannusteta. Kuitenkaan oppilaiden tekemisiä valvotaan vain minimaalisesti; he ovat iltaisin tuvissaan käytännössä täysin oman onnensa nojassa. Kun yhtälöön lisätään se, että ennen Voldemortin paluuta Tylypahka ei juurikaan valvo sitä, mitä oppilaat tuovat mukanaan kouluun, on suorastaan naiivia olettaa, etteivätkö sadat keskenään elävät teini-ikäiset päätyisi jonkinlaisiin alkoholikokeiluihin, vaikka he eivät Fredin ja Georgen tavoin varastaisi viinaa keittiöstä. 

Kermakalja on vielä aivan oma lukunsa. Tiedämme, että sitä myydään Tylyahossa alaikäisille ja ainakin rohkelikot nauttivat sitä esimerkiksi huispausvoittojuhlissa myös koulun sisällä. Ilmeisesti kyseessä ei siis ole ainakaan kovin voimakkaan alkoholipitoinen juoma. Kuitenkin voidaan olettaa että kermakaljassakin on jonkin verran alkoholia – tarpeeksi juottamaan kotitonttu Winkyn kestohumalaan Feeniksin killassa. Veikkaisinkin, että vaikka sen alkoholipitoisuus saattaakin olla jotain prosentin luokkaa tai vähemmän, kermakaljaa ei saisi ostettua suomalaisesta ruokakaupasta näyttämättä papereitaan. 

Olemme siis todistaneet, että Tylypahkan oppilailla ja opettajilla on tahoillaan mahdollisuus halutessaan nauttia alkoholijuomia aina humalaan asti. Ilmeisesti alkoholin juominen on sopivaa myös yhdessä, sillä Puoliverisessä prinsissä Kuhnusarvio tarjoaa toimistossaan juuri 17 täyttäneelle Ronille ja vielä alaikäiselle Harrylle simaa. Englanninkielinen sana, jota alkuperäisessä tekstissä käytettiin oli muistaakseni "mead", mikä viittaa mielestäni voimakkaampaan alkoholijuomaan kuin tavallinen marketin vappusima. Tämä lienee jälleen yksi esimerkki siitä, miten opettajan rooli on jokaisen opettajan itse valittavissa Tylypahkassa, eikä opettajien ja oppilaiden välillä vaikuta olevan juuri minkäänlaisia rajoja.

– Liekki –