Voldemortia voidaan varmaankin pitää Harry Potter -kirjojen antagonistina, mutta loppujen lopuksi varsinkaan ensimmäisissä kirjoissa hän ei ole suurimman osan ajasta kovin läsnä tarinassa. Päähenkilöiden arjessa pahiksen roolin ottaakin Voldemortin sijaan Harryn arkkivihollinen ja kilpailija Draco Malfoy, joka hankaloittaa Harryn ja hänen ystäviensä elämää aina tilaisuuden tullen ilkeillä ja kieroilla tempuillaan. Varsinkin lapsilukija saattaa ehkä pelätä Voldemortia, mutta Malfoyta hän inhoaa -- eikä mikään ihme, sillä Harryn näkökulmasta esitettynä Malfoy on melko lailla sietämätön ja mahtaileva snobi heti heidän ensikohtaamisestaan Matami Malkinin liikkeessä lähtien.
Tarkasteltaessa Malfoyn käytöstä objektiivisesti, on kuitenkin pakko ottaa huomioon, että hän itse asiassa yrittää olla Harryn ystävä. Jos ette usko, tarkistakaa toki: kun Harry on junassa matkalla Tylypahkaan, Malfoy, joka nyt tietää että Harry on kuuluisa Harry Potter, tulee käymään ja tarjoutuu Harryn ystäväksi, kehottaen häntä samalla välttämään vääränlaista seuraa velhomaailmassa, viitaten tällä tietenkin Roniin. Vaikka Malfoy esittääkin tarjouksensa Lauran sanoin melko luotaantyöntävästi, ei voida väittää hänen aloittaneen vihanpitoa Harryn kanssa. Päin vastoin, Harry torjuu Malfoyn ystävyyden jyrkästi ja tekee selväksi, ettei halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä.
Tietenkin on selvää, että Malfoy ei jää torjutuksi tulemista sen enempää murehtimaan, vaan luokittelee Harryn samaan vähempiarvoisten ihmisten kategoriaan, johon hänen mielessään myös Weasleyt ja ns. kuraveriset kuuluvat. Läpi koko Viisasten kiven Malfoy osoittaa moneen kertaan sekä oman ylemmyydentuntonsa että halveksuntansa kaikkia vääränlaisiksi määrittelemiään kohtaan. Kaikenlainen heikkous on hänen silmissään häpeällistä ja tuomittavaa, eikä hänen armottomalta pilkaltaan säästy sen paremmin Weasleyn perheen vähäosaiset lapset, hyväntahtoinen ja yksinkertainen Hagrid, kuin kömpelö ja epäonninen Nevillekään. Lukija ei voi muuta kuin todeta, että tässäpä meillä on perinpohjaisen ilkeämielinen ja pahantahtoinen lapsi, suoranainen koulukiusaaja.
Malfoyn arvomaailma perustuu selvästi ajatukselle siitä, että on olemassa parempia ja huonompia ihmisiä. Paremmat ihmiset, joihin hän itse kuuluu, ovat varakkaita, puhdasverisiä velhoja monessa sukupolvessa, kun taas köyhyys, jästisyntyisyys tai ylipäätään jästien kanssa tekemisissä oleminen alentavat hänen silmissään ihmisarvoa. Perinteinen ydinperhe vaikuttaa myös keskeiseltä Malfoyn elämässä, sillä Harry joutuu hänen pilkkansa kohteeksi perheettömyytensä vuoksi.
Malfoyn ilkeys, ylemmyydentunto ja suoranainen rasismi muuttuvat kuitenki äkisti paljon ymmärrettävämmiksi, kun hänen isänsä astuu mukaan tarinaan Salaisuuksien kammion alussa.
Lucius Malfoy on ylpeä ja armoton mies, joka on tottunut vaurauteen ja yhteiskunnalliseen vaikutusvaltaan. Puhdasverisyyden aate ja siihen liittyvä viha jästejä ja jästisyntyisiä kohtaan ovat keskeinen osa hänen arvomaailmaansa. Hän olikin vannoutunut Voldemortin kannattaja, mikä on yleisesti tiedossa, mutta asemansa turvin hän on onnistunut välttämään syytökset väärinkäytöksistään. Lucius Malfoy vihaa jästisyntyisten ja jästien lisäksi myös niitä velhoja, jotka ovat jästien kanssa tekemisissä, minkä vuoksi jästien kanssa työskentelevä Arthur Weasley ja hänen perheensä ovat Malfoyn (sekä nuoremman että vanhemman) silmissä roskaväkeä. Ristiriidassa rikkaan Malfoyn perheen ja köyhän Weasleyn perheen välillä on nähtävissä myös kritiikkiä brittiläistä luokkayhteiskuntaa kohtaan; Rowling itse eli köyhyydessä ennen Harry Potter -kirjojen kirjoittamista.
Oman ylemmyydentuntonsa siivittämänä Lucius Malfoy ei tee elettäkään peitelläkseen halveksuntaansa Arthur Weasleyä kohtaan edes silloin, kun paikalla on molempien miesten lapsia. Voimme siis olettaa että hän kotonakin puhuu poikansa kuullen avoimen vihamielisesti niistä ihmisryhmistä ja ihmisistä, joiden ihmisarvon hän kieltää. Onko siis mikään ihme, jos Draco Malfoy on omaksunut isänsä asenteet ja käyttäytymismallit?
Keskeisin kysymykseni Malfoyhin liittyen onkin se, voiko ala-asteikäistä lasta syyttää siitä rasismista, vihapuheesta ja julmuudesta jonka hän on huoltajiltaan oppinut? Etenkin jos velholapset eivät saa kodin ulkopuolista koulutusta ennen Tylypahkaan menoa, kuten Laura kirjoitti, ei mielestäni voida olettaa, että Malfoy osaisi ajatella tai toimia millään muulla tavalla kuin mitä hänen isänsä on opettanut. Esimerkiksi hänen halventavat vihjailunsa Hagridin älyllisistä taidoista näyttäytyvät aivan uudessa valossa, kun Salaisuuksien kammion loppupuolella Lucius Malfoy laukoo aivan yhtä julmia ja törkeitä kommentteja Hagridista, vaikkakin ehkä vähemmän suoraan. Niin paljon kuin lukijana haluaisinkin vihata Malfoyta, kun hän kutsuu Hermionea kuraveriseksi, en voi muuta kuin todeta hänen puhuvan isänsä äänellä.
Tässä kohtaa haluan heittätyä syvälliseksi ja jakaa kanssanne seuraavan lainauksen YK:n lasten perusoikeuksien julistuksesta.
"Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, jotka saattavat kasvattaa hänessä taipumuksia rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syrjintään." (YK:n lasten perusoikeuksien julistus, kohta 10)
Tämä periaate ei toteudu velholasten kasvatuksessa juuri koskaan. Jos lapsia ei opeteta syrjimään jästejä tai jästisyntyisiä, niin viimeistään Tylypahkassa he oppivat jaottelemaan ihmiset tupien perusteella ja tietämään että Luihuiset ovat automaattisesti ilkeitä ja kytköksissä pimeään taikuuteen. Erityisesti kuitenkin haluan tuoda esiin sen, että tietyssä mielessä Malfoyn on Tylypahkaan tullessaan aivan yhtä lailla väärinkäytön uhri kuin Harrykin, vaikkakin eri tavalla. Opettamalla poikansa vihaamaan ja halveksumaan, Lucius Malfoy on loukannut hänen ihmisoikeuksiaan, eikä Dracoa voida syyttää siitä.
Pottereita lukiessa on hyvä myös muistaa, että koko sarja on kirjoitettu Harryn näkökulmasta. Vaikka Malfoy näyttäytyykin suurimman osan ajasta lukijalle pahiksena, on syytä miettiä, miltä tilanne vaikuttaa hänen näkökulmastaan. Hänelle on lapsesta saakka opetettu että hän on parempi kuin muut ihmiset, mutta Tylypahkassa Luihuisen tupa ei saakaan osakseen sitä kunnioitusta, jota Malfoy on totutettu odottamaan. Koko muu koulu itse asiassa inhoaa ja karttaa Luihuisia, eikä Malfoysta tulekaan koulun suosituinta ja parasta oppilasta, mitä hän ilman muuta tuntuu odottaneen. 11-vuotiaalle Dracolle lienee melkoinen pettymys havaita, että Harry Potter, joka epäilemättä on hänen isänsä mukaan puoliverisenä ja jästien kasvattamana hädin tuskin edes ihminen, onkin sekä opettajien että oppilaiden suosikki, joka saa jatkuvia erivapauksia (tästä lisää jossain myöhemässä tekstissä).
Salaisuuksien kammion alussa Harry kuulee sattumalta Malfoyn ja hänen isänsä välisen keskustelun. Lucius vaatii pojaltaan parempaa koulumenestystä, huomauttauen kylmästi, että jos hänen arvosanansa eivät parane, hänestä ei ole kuin rikolliseksi. Draco puolustautuu sanomalla, että kaikilla opettajilla on suosikkioppilaansa ja yleensä se on Hermione, mikä epäilemättä pitää paikkansa. Tästä sananvaihdosta sain kuitenkin sellaisen vaikutelman, että vaatimustaso Malfoyn perheessä on korkealla, eikä Draco aina yllä odotentunlaisiin suorituksiin. Toisin sanoen Malfoy on ehkä hemmoteltu ja itsekeskeinen, mutta hän joutuu myös elämään jatkuvasti kovien suorituspaineiden alla.
Kaiken kaikkiaan erityisesti Salaisuuksien kammiosta saa sellaisen vaikutelman, että Malfoyn julmuus ei ole niin yksiselitteistä kuin ensivilkaisulta voisi kuvitella. Lisäksi esiin nousee kysymys siitä, kohdellaanko Malfoyta kotona juuri sen paremmin kuin Harrya Dursleyillä. Lucius Malfoyn käytöksestä ei ainakaan missään vaiheessa paista minkäänlainen rakkaus, välittäminen tai lämpö poikaansa kohtaan. Dracoa ehkä hemmotellaan materiaalisesti, mutta emotionaalista tukea hän ei vaikuta saavan ainakaan isältään. Lisäksi maine ja imago vaikuttavat olevan Lucius Malfoylle tärkeitä, joten voidaan kysyä, ostaako hän esimerkiksi pojalleen ja koko Luihuisen huispausjoukkueelle uudet luudat kiintymyksestä lastaan kohtaan vai pröystäilläkseen varakkuudellaan.
Vaikka Draco Malfoy jatkuvasti kerskuu isästään, hänen puheestaan ja käytöksestään paistaa enemmänkin pelko Luciusta kohtaan ja halu miellyttää häntä kuin aito kiintymys, missä ei sinänsä pitäisi olla mitään yllättävää -- miksi olettaisimme, että Lucius Malfoy osoittaisi lempeyttä poikaansa kohtaan, kun hän kohtelee koko muuta maailmaa niin julmasti?
– Liekki –
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti